Tuhopoltto

Tyrvään keskiaikainen Pyhän Olavin kirkko paloi varhain aamulla 21. syyskuuta 1997. Tuhopoltto varmistui nopeasti palon syyksi: kirkossa ei ollut sähköä, lämmitystä tai muuta syttymisen aiheuttavaa syytä.

Tuhopolttaja oli mennyt Pyhän Olavin kirkolle tuttavansa autossa. Tuttava jäi autoon, kun mies meni kirkolle ja tunkeutui asehuoneen viereisestä ikkunasta sisään varastaakseen kirkkoviiniä. Kun museokirkosta ei löytynyt viiniä, hän otti muutamia kirjoja ja astioita ja tuli ulos samasta ikkunasta.

Pihalla hän oivalsi kirkkoon jääneen sormenjälkiä. Hän meni uudelleen sisälle ja jälkensä peittääkseen asetti palavia kynttilöitä penkkien alle.

Palokunta sai hälytyksen aamulla kello 7:40. Palokunnan ehdittyä paikalle kirkko oli jo kokonaan liekeissä. Kirkon kaikki puuosat, muun muassa vain kolme viikkoa aikaisemmin valmistunut paanukatto, paloivat kokonaan ja kuumuus vaurioitti kivimuureja.

Teolle ei esitutkinnassa eikä oikeudessa löytynyt järjellistä selitystä. Oikeudessa polttaja pyysi anteeksi tekoaan, ja sanoi, ettei se ollut tarkoitettu kirkkoa tai uskontoa vastaan.

Tuomio aleni Korkeimmassa oikeudessa

Sekä Vammalan käräjäoikeus että Turun hovioikeus katsoivat Tyrvään Pyhän Olavin kirkon polttaneen vammalalaisen alle kolmikymppisen miehen syyllistyneen törkeään tuhotyöhön. Korkein oikeus lievensi rangaistusta: rikosnimike vaihtui tuhotyöksi ja rangaistus aleni viidestä kolmeen vuoteen ja kolmeen kuukauteen ehdotonta vankeutta.

Tuomittu joutuu korvaamaan kirkon jälleenrakentamiskustannuksia lähes 980 000 eurolla.

Poliisi kuulusteli tekijää heti palon jälkeen, mutta sitovia todisteita ei silloin löytynyt. Tutkimusten alkuvaiheessa poliisi otti yleisövihjeiden perusteella kiinni useampia epäiltyjä, mutta käräjäoikeus vapautti epäillyt näytön puutteessa.

Vammalan poliisi ja keskusrikospoliisin Turun yksikkö perustivat syksyllä 2002 työryhmän, joka tutki aineiston uudelleen ja selvitti muun muassa epäiltyjen puheluita. Lokakuussa mies tunnusti sytyttäneensä kirkon jälkiensä peittämiseksi.

Vanha ja arvokas sisustus

Alun perin katoliseksi vuoden 1515 tienoilla vihitty Pyhän Olavin kirkko paloi 1600-luvulla, joskaan palosta ei ole löydetty dokumenttia. Kirkon kattoholvi ja saarnastuoli olivat 1600-luvun puolivälistä ja muu sisustus 1700-luvulta.

Kolme viikkoa ennen kirkon historian toista paloa 1997 vietettiin uusitun paanukaton valmistumisjuhlaa. Kirkon tuhopoltto suututti ja järkytti seurakuntalaisia niin paljon, että kirkko päätettiin korjata pian palon jälkeen.

Oikeusjärjestelmä muuttuu

Vielä jokin aika sitten kirkon polttaminen oli oma rikosnimikkeensä ja siitä seurasi ankara rangaistus. Koska kirkon edustamia arvoja pidettiin pyhinä, seurakuntaan ja kirkkoon kohdistunut tuhotyö oli paitsi hävettävä, myös ankarimmin rangaistava. Taustalla vaikuttivat varmaan aiemman yhteiskunnan arvot ja ajattelutapa, jossa hengelliset olivat ennen maallista.

Uudessa rikoslaissa kirkon polttamisella ei ole enää erillistä nimikettä. Rikos voidaan nyt tuomita esimerkiksi törkeänä vahingontekona, tuhotyönä tai kaikkein ankarimmin törkeänä tuhotyönä.

Seurakunta ja syyttäjä katsoivat, että Tyrvään Pyhän Olavin kirkon tapauksessa rikos oli törkeä tuhotyö. Rikoslaissa on lueteltu kohteita, joihin kohdistunut tuhotyö on törkeä. Tällaisia ovat esimerkiksi maanpuolustukseen ja energiahuoltoon kohdistuvat tuhotyöt. Rikoslain luettelon loppuun on lisätty maininta myös muista tärkeistä yhteiskunnallisista toiminnoista.

Vammalan seurakunta katsoi, että kirkon ja seurakunnan työtä voidaan pitää juuri tällaisena muuna tärkeänä yhteiskunnallisena toimintona.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon tuhopoltto hävitti peruuttamattomasti sellaisia kirkollisia ja kulttuurillisia arvoja, mitä ei voi korvata. Oloissamme ainutlaatuinen kirkkointeriööri katosi savuna ilmaan. Tuho ei ollut vain pitkäaikainen, vaan lopullinen.

Sotien jälkeen tuli on riehunut 27 kirkossa Suomessa. Tyrvään Pyhää Olavia edeltäneellä kerralla tuhopolttaja sytytti kirkon Kuhmon Lentiirassa 1989.