Talkoilla rakennettu

Tyrvään Pyhä Olavi komeilee Rautaveden kansallismaisemassa Kallialan kylässä, noin kolmen kilometrin päässä Sastamalan keskustasta ja seurakunnan pääkirkolta.

Suomen keskiaikaisten kirkkojen tutkija ja tuntija Markus Hiekkanen ajoitti väitöstutkimuksessaan kirkon valmistumisen vuoden 1510 paikkeille.

Tuhopoltto 21. syyskuuta 1997 teki paikkakuntalaisten vanhanakirkkona tuntemasta Pyhästä Olavista maankuulun. Palon jälkeen koko myötätuntoinen Suomi sai tiedotusvälineistä seurata, kuinka vammalalaiset nostattivat rakkaan kirkkonsa tuhkasta ennennäkemättömillä talkoilla. Rakentui uusi, mutta työmenetelmiltään ja materiaaleiltaan vanhanaikainen ja entisen kaltainen kirkko.

Sui generis, vertaansa vailla, kuvasi arkkipiispa Jukka Paarma historiallista suururakkaa 1997-2003.

Alun perinkin kivipyhäkkö oli noussut talkoilla, mutta keskiajalla kirkon rakentamiseen osallistuminen oli pakollista. Lain mukaan jokaisen maata omistavan talollisen täytyi tuoda työmaalle raaka-aineita ja työvoimaa.

Helmi aikalaistensa joukossa

Tyrvään Pyhä Olavi toimi seurakuntakirkkona siihen asti, kun uusi kaksitorninen valmistui Vammaskosken partaalle 1855. Vanhakirkko jäi ylhäiseen yksinäisyyteensä, syrjään pitäjän keskustasta. Sitä ei enää korjailtu tai uudistettu, mutta mitään ei myös purettu.

Koskemattomuudella ja kehityksen pysähtymisellä oli puolensa. Unohduksen vuodet säilyttivät 1600- ja 1700-lukujen sisätilan aitouden, kun monet muut keskiajan kivikirkot Suomessa modernisoituivat ja samalla niiden vanhat rakenteet hävisivät.

Tyrvääläisten kirkkoa pidettiin kansallisaarteena ennen muuta sen vuosisatoja säilyneen alkuperäisen interiöörin takia. Kokonaisuuteen kuuluivat alttariseinän triumfikrusifiksi. harvinainen barokkisaarnatuoli, puiset penkkikorttelit ja Anders Löfmarkin kauniit maalaukset kuorissa ja lehterien peileissä.

Kirkko oli niin kirkas helmi aikalaistensa joukossa, että ennen 1997 tuhopolttoa väläyteltiin sen pääsyä jopa Unescon maailmanperintökohteeksi.

Koko Vammalan kaupunkia tunnetuksi tehnyt jälleenrakennus onnistui 1 200 ihmisen talkootyön, keräysten ja lahjoitusten avulla. Nykyajan kirkonrakentajat naputtelivat yhteisen allekirjoituksensa puisin tikkukirjaimin sakariston puoleiseen lappeeseen: TALKOILLA RAKENNETTU.

Rakentamiseen kului kuuden vuoden aikana rahaa 1,14 miljoonaa euroa. Vapaaehtoistyön osuus arvioitiin lähes yhtä suureksi eli miljoonaksi euroksi.

- Pyhän Olavin kirkon korjaus ja uudelleenrakentaminen ei ollut vain vammalalaisten, satakuntalaisten tai pirkanmaalaisten, ei vain Tyrvään seurakunnan tai edes kirkkomme hanke. Hyvällä syyllä voi sanoa siitä tulleen kansallinen projekti. Valtiovallan tuki osoitti, että kyse oli suomalaisten yhteisestä asiasta, kehui arkkipiispa Jukka Paarma kirkon käyttöönottojuhlassa 3.8.2003.

Tyrvää Vammalassa ja Sastamalassa?

Pyhän Olavin kirkon vuosituhannen vaihteessa rakennuttanutta Tyrvään seurakuntaa ei enää ole. Vuoden 2004 alussa Tyrvään ja Karkun seurakunnat yhdistyivät Vammalan seurakunnaksi. Vammalan, Kiikan, Keikyän ja Mouhijärven seurakunnat yhdistyivät vuoden 2009 alussa Sastamalan seurakunnaksi.

Kirkot kuitenkin säilyttivät vuosisataiset nimensä. Sastamalan seurakunnan pääkirkko on Tyrvään kirkko ja vanhakirkko edelleen Tyrvään Pyhän Olavin kirkko.

Pyhän Olavin kirkko on nykyään kaupungin suosituin nähtävyys. Jo rakennusvaiheen aikana työmaahan tutustui 100 000 turistia.

Sastamalasta Sastamalaan

Tyrvää erkani vuoden 1520 paikkeilla Sastamalan keskiaikaisesta seurakunnasta omaksi kirkkoherrakunnakseen. Jo Ala-Sastamalan tai Kallialan kappelilla oli ollut oma puinen kirkkonsa. Sen vaiheista kertovat Kallialan kirkon keskiaikaiset tilit. Tälle kirkolle oli hankittu 1487 hetkipalvelusten kirja eli Breviarium, joka yhä on seurakunnan omistuksessa. Seurakunta sai uuden kivikirkon todennäköisesti 1515 ja silloin sen vihkimisen toimitti piispa Arvid Kurki. Kirkko omistettiin Pyhälle Olaville.

Kirkon pitkään historiaan liittyvät mm. tulipalo 1600-luvun alkupuolella, paanukaton rakentaminen 1748 Antti Piimäsen johdolla, sisätilan laajentaminen ja maalaaminen 1780 sekä jääminen autioksi 1855 uuden kaksitornisen kirkon valmistuttua Vammaskosken partaalle.

1960-luvulta Iähtien kirkko alkoi elää uutta elämää. Sitä korjattiin ja siitä tuli mm. suosittu vihkikirkko. 1996 käynnistyivät talkoot paanukaton uusimiseksi. Eteläisen lappeen, asehuoneen ja sakariston haapapaanuista tehdyn katon valmistumista juhlittiin 31.8.1997. Kolme viikkoa sen jälkeen tuhopolttaja iski, ja seistiin savuavilla raunioilla.

Alkoi sitkeyttä ja voimia kysynyt jälleenrakentamisaika. Museovirasto ja arkkitehti Ulla Rahola laativat suunnitelmat ja piirustukset, jotka seurakuntayhtymä hyväksyi. JäIleen tulivat apuun myös talkoolaiset ja monet muut kirkonrakentajat sekä lahjoittajat ja rukoilijat. Ulkoasultaan kirkko päätettiin saattaa entiseksi ja sisätiloiltaan entisen kaltaiseksi, tilalliseksi rekonstruktioksi. Tavoitteena oli palauttaa menetetyn kirkon sisätilan tunnelma.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko otettiin puuvalmiina uudelleen käyttöön 3.8.2003. Sen vihki Turun piispa Ilkka Kantola.

Maalaustyöt muodostavat oman kokonaisuutensa. Niiden tekemisestä entisten kuva-aiheiden pohjalle on kirkkovaltuuston päätös. Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala aloittivat työt kesällä 2005. Valmiit maalaukset otti vastaan Turun piispa Kari Mäkinen 15.8.2009 ja kirkko otettiin taas käyttöön.

Tunnuslauseemme kirkkoa rakennettaessa oli Nehemian kirjasta "Me olemme Herran palvelijoita ja siksi ryhdymme rakennustöihin." Jumalan siunaus on ollut meidän kanssamme.